Tässä olen sunnuntai-aamu viettänyt leppoisasti kahvikupposen ja aamiaisen merkeissä. Ulkona on pilvistä ja satelee vähän, onkohan ihan normaalia vai jotain tuhkamössöä? Eilen aamulla olin tuossa meidän olohuoneen parvekkeella poistamassa kynsilakkaa, oli ihana aamu mutta aikainen, kun täytyi lähteä Zürichiin kymmeneksi. Niin, joka tapauksessa näin vuohia! Siis eilen aamulla parvekkeella. Tai siis parvekkeelta :D ne oli tuolla viereisen vuoren alarinteellä, näin talojen lomasta. Ilmeisesti niiden on siis ihan tarkoitus olla siellä - näin ja kuulin niiden kilinän yksi ilta lenkillä polulla tuon niityn yläpuolella ja olin ihan että nyt on karja päässyt karkuun. Aika lystikästä :). Lisäksi eilen aamulla näin haukkapariskunnan parvekkeelta ja sitten toisen kimppuun hyökkäs pari sisukasta varista :). Luonnon ihmeitä.
Perjantaina illalla oli HTW Ball eli tanssijaiset Casino Royalen (Bond-elokuva) tyyliin. Oli kyllä hienot ja hauskat! Hehe, kaikki olivat niin tyylikkäästi pukeutuneita ja tunnelma ihan loistava. Siellä oli live-bändi ja ne soitti sellasta vanhaa rokkia ja siis vaan niin täydellistä. Gefällt mir viele!
Lähdin sieltä kuitenkin suhteellisen aikaisin koska tosiaan eilen aamulla oli ekskursio Zürichin taidemuseoon. Piti ottaa jo kahdeksan juna täältä Churista, vähän kyllä väsytti mutta matkalla sai kuitenkin torkuttua. Itse Kunsthaus oli todella upea! Siellä oli Van Gogh, Cézanne ja Monet -erikoiskokoelma näytteillä. Meidän ryhmä kuitenkin aloitti ihan peruskokoelmista, opettaja taas selitti niitä kuvia ja mitä tekniikoita eri taiteilijat olivat käyttäneet. Liikuttiin keskiaikaisista romanttisiin, impressionimista surrealismiin ja niin edelleen. Oli kyllä tosi valaisevaa ja mielenkiintoista. Paitsi että täytyy kyllä myöntää, että en vieläkään pidä yhtään modernista taiteesta, semmoisesta missä on piiretty kaksi viivaa tai heitetty maalipurkki kankaalle ja voíla! Taidetta? Ei - impressionalismi ja surrealismikin on siinä ja siinä. Mistä todella tykkään on tarkat työt, vaivalla tehdyt, valokuvantarkat tai romanttiset maisemamaalaukset.. No joo, enhän mä niistä nyt juuri mitään tiedä. Pahempi juttu, on se koe näet tiistaina!
Ihan lopuksi mentiin vielä katsomaan se erikoisnäyttely ja oli kyllä hienoja. Paitsi, että jälleen - en tykkää, en ole koskaan tykännyt Van Goghista, en tykkää hänen tyylistä enkä värien käytöstä. Jotain kivojakin on, mutta silti - ei lempitaiteilija. Mutta Monet'n työt olivat hienoja!! Siellä oli kolme sellaista järkyttävän suurta lummeasetelmaa - Le Bassin aux nymphéas. Ne olivat todella vaikuttavia!!
Tämän jälkeen lähdin palloilemaan sieltä Kunsthausilta Zürichin läpi kohti juna-asemaa. Aluksi kävin Ooppera-talon lähellä Starbucksissa brunssilla vai millä lie :D. Rentouttavaa ja mukavaa, siitä lähdin sitten rantaa pitkin keskustaa kohden, sinne oli pystytetty tivoli, jonka läpi kävelin :). Bahnhofstrassella oli menoa ja meininkiä. Näin varmaan jonkun rikkaan elokuvatähden tyttären tai jonkun vastaavan. Pieni neiti mennä tepasteli seuraneitonsa kanssa kädet täynnä tosi hienonnäköisiä ostoskasseja :O. Voou! Ja sitten, siellä oli katuartisteja ja kaksi aasialaista/ nepalilaista tai jostain sieltä soittivat heidän perinnemusiikkiaan. Siitä tuli mieleen se kolmen hengen ryhmä, joka nähtiin silloin Pariisissa, muistaks äiti? Tässä kuva, näitä oli vain kaksi kylläkin, eri asut mutta samat soittimet!! Olivatkohan samoja.. Todella hienon ja autenttisen kuuloista! Todella vaikuttavaa, miten he saavat äänestään muodostettua ihan laidasta laitaan nuotteja ja sävelmiä.
Zürichistä lähdin puoli kahden junalla kohti Luzernia - Valon kaupunkia. Matka kesti junalla vajaan tunnin. Hankin turistitoimistosta kartan ja lähdin sen avulla suunnistamaan. Juna-aseman vieressä oli heti iso ja mahtava kulttuuritalo, mahtipontista mutta ihan tyylikästä designia.
Tästä kävelin sitten Kappelisillalle, Luzernin yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä ja sen keskellä, tuossa joessa oleva Vesitorni on lisäksi Sveitsin kuvatuin nähtävyys. Silta on katettu ja siellä katossa on freskoja tai sellaisia maalauksia historian eri vaiheista. Hassu silta, ei mene suoraan joen yli vaan ensi vinosti tornille ja siitä vinosti vastarannalle.
Sieltä kävelin seuraavaksi Leijona-monumentille, jonka joku kuuluisa hemmo on sanonut olevan Maailman surullisin palanen kiveä.
"Luzernissa on kallionkoloon sijoitettuna Bertel Thorvaldsenin luoma Ranskan suuren vallankumouksen alkuvaiheessa Tuileries-palatsissa kuningasta puolustaneiden, jakobiinien hyökkäyksessä kaatuneiden sekä antautumisen jälkeen murhattujen luzernilaisten sveitsiläiskaartilaisten muistomerkki "Kuoleva leijona"" (Wikipedia).
Patsas oli suuri ja todellakin surullinen. Oikein pystyi näkemään sen leijonan tuskan ja kivut - voi raukkaa.
Sieltä sitten kävelin vanhan kaupungin läpi Luzernin muurille, jolla on monta tornia. Yleensä muurin päällä pääsee kävelemään pitkän pätkän, mutta nyt se oli osittain suljettu koska sitä kunnostetaan parhaillaan. Kiipesin kuitenkin kolmeen torniin ja huhheijaa niitä portaita! Mutta näkymät olivat todellakin vaivan arvoisia!
Muurilta kävelin takaisin alas joelle ja ylitin toisen vanhan katetun sillan täynnä kuoleman tanssi -kattomaalauksia. Siitä vähän matkan päässä Kappelisiltaa kohti oli sellainen hyvin vanha - mutta edelleenkin toimiva puupato, joka siis säätelee veden kulkua joessa.
Siitä menin taas yhden sillan yli takaisin vanhaan kaupunkiin, kuvailin koristeellisia rakennuksia ja nautiskelin rantabulevardista, ilma oli lämmin ja aurinkoinen ja oli kyllä niin mukava vaan mennä itekseen ja olla vaan. Ylitin kappelisillan uudestaan ja vastarannalla oli menossa jonkun sortin Kulttuuri-mielenosoitus tai vastaava. En oikein ymmärtänyt mistä ne siinä kapinoi, mutta hyväntuulisilta vaikuttivat elikä ei kai mitään liian vakavaa :).
Otin viiden junan takaisin Zürichiin ja sieltä sitten Churiin, kämpillä olin kahdeksan maissa. Oli kyllä vain päivä, todella mukava ja näki ja oppi taas paljon! Luzern on ehdottomasti kyllä yksi kivoimmista kaupungeista Sveitsistä, vähän niin kuin mulle lupailtiinkin :).
Kuulumisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti