Heippa!
Käydään suoraan asiaan, sillä kerrottavaa on paljon kuten jo otsikostakin voi päätellä!
Perjantai-aamuna lähdin seitsemän aikaan aamulla jo Zürichin lentsikkakentälle vastaanottamaan Joonasta tänne Sveitsinmaalle. Siinä ehdin istuskella aamukahvilla kentän Starbucksissa ja lento saapui ihan ajallaan ennen kymmentä. Jemmattiin Joonaksen kamat Zürichin juna-aseman lokeroihin, sillä olimme lähdössä sieltä myöhemmin samana päivänä kohti Itävaltaa ja Innsbruckia.
Zürich tsekkailtiin läpi suhteellisen nopeasti, päivä oli nätti ja kaupunki oli heräillyt vielä enemmän kevättouhuihinsa. Suuri suihkulähde Zürichin järvellä oli käynnistetty ja risteilijäpaatit puksutteli vaan menemään siellä. Oikeastaan koko Zürich on paljon pienempi mitä olin joskus kuvitellut. Tai itse keskustan alue nyt ainakin. Vanha kaupunki on kyllä tosi kiva ja nätti, mutta ei siinä paljon nokka tuhise kun sen ympäri kävelee. Kirkkoihin ei päästy käymään ollenkaan tällä kertaa, koska siellä oli pääsiäismessut käynnissä ja kovat jonot.

Innsbruckiin lähtevässä junassa oli jotain häikkää, joten jouduttiin vaihtamaan junaa Sveitsin ja Itävallan rajalla. Kaikki sujui kuitenkin mukavasti ja matka Itävallan länsiosien alppien lävitse oli huikea. Innsbruckissa juna oli joskus kahdeksalta illalla ja paineltiin vaan suoraan siitä hostellille kaupungin lävitse. Pikkaisen sai jo siinä käsitystä paikasta ja muun muassa suihkulähteet oli kauniisti valaistu.

Lauantai-aamulla lähdettiin jo aikaisin liikkeelle, sillä meillä oli vain yksi päivä aikaa kierrellä Innsbruckissa. Ystäväni Karoliina oli armeliaasti kirjoittanut mulle tieto/vinkki-paketin kaupungista ja sen mukaan suunnistettiin ensimmäiseksi Der Ruetz Bäckerei -nimiseen kahvilaan aamiaiselle. Uskomattoman halpaa, aamiainen millä tahansa kahvilla tai teellä, kahdella jumalattoman kokoisella sämpylällä ja kolmella levitteellä maksoi alle 5 euroa! Kyllä pyöri euronkuvat silmissä tällaisella sveitsinasujalla :)
Aamiaisen jälkeen kierreltiin hieman aikaa vanhassa kaupungissa, käytiin katsomassa joku kultainen katto, joka on jostain syystä tosi tärkeä siellä. Sitten Joonaksen pienestä painostuksesta johtuen lähdettiin aika ripeästi kävelemään kohti sitä Innsbruckin todellista päänähtävyyttä, eli olympialaisten aikaista mäkihyppytornia. Todellinen syy minkä takia herra siis halusi lähteä käymään koko kaupungissa :D. Mutta oli se kyllä ihan hieno paikka. Näköalatasanteelta oli hienot näkymät alas kaupunkiin ja voi vaan kuvitella millainen riehunta siellä on päällä kun on kisat käynnissä.

Tornilta käveltiin sitten takaisin keskustaan ja Sacher-kahvilaan. Joonas maisteli ensimmäistä kertaa kuuluisaa torttua, tai no ainakin sitä Original-tyyppiä. Mä otin puolestani Apfelstrudelia vaihteeksi :). Oli kyllä hyvät kakut ja paakkelsit ja saatiin ihan ystävällistä palveluakin. Paitsi että meän tarjoilija yritti epähuomiossa veloittaa meiltä kaksi Sacher-torttua ja yhen Apfelstrudelin - siis ihan kaameeta. Mutta anto sitten rahat kyllä kiltisti takaisin kun selitin sille miten asian laita oikeasti oli. Ja vieläpä saksaksi :) "Entschuldingung, wir hatten nur ein Sacher Torte und ein Apfelstrudel" (näeks äiti, kyllä mä osaan!!).
Sacher-kahvilan jälkeen pyörittiin vielä jonkun aikaa siinä vanhassa kaupungissa ihmettelemässä, käytiin matkamuisto-myymälässä ihailemassa lederhoseneita ja käkikelloja ja kierreltiin myös pikaisesti pääsiäismarkkinat pienellä torilla.


Sen jälkeen käveltiin Hofgartenin läpi joen toiselle puolelle kohti Alppieläintarhaa, mutta gondolihissin hinnat nähtyämme alettiin pihistellä ja uhottiin että mehän kävellään sinne ylös yhdelle väliasemalle. Ja mehän käveltiin, kaamea nousu mutta oli kyllä voittajafiilis kun päästiin sille asemalle. Siinä sitten istuskeltiin ja tasattiin hengitystä ennen kuin lähdettiin etsimään tietä alas. Hyvin kuitenkin löydettiin ja päästiin hostelille, josta lähdettiin melkein saman tien takaisin keskustaan syömään. Löydettiin ihan huikea pizzeria, hyvää pizzaa ja halvat hinnat jamjam.
Sunnuntai-aamuna lähdettiin jo yhdeksän junalla takaisin kohti Sveitsiä. Pysähdyttiin rajalla ja vaihdettiin bussiin, joka vei meidät Liechtensteiniin. Vaduz oli oikein todella postiviinen yllätys, turisteja oli kourallinen, joten paikka ei ollut ihan kuollut vaikka olikin sunnuntai. Mentiin kahville yhteen hotellin ravintolaan ja siinä sitten kun säädettiin tavaroiden kanssa pöydän vieressä niin takaa kuuluu kolmen hengen seurueesta: "Suomea?". Totta kai :D me ollaan siis joka puolella, Liechtensteinkin on siis suhteellisen pieni, siellä on sunnuntaisin suhteellisen vähän turisteja, mutta totta kai siitäkin vähästä puolet on suomalaisia :). Mut mitäs, kiva oli jutella niidenkin kanssa. Kahvin jälkeen kivuttiin ylös linnalle ja otettiin kuvia ja sitten marssitiin takas alas ja kierreltiin vielä vähäsen keskustassa, käytiin yhdessä kirkossa ja hypättiin sitten bussiin, joka vei meidät takaisin Sveitsin puolelle. Sieltä meni sitten enää vain 20 minuuttia Churiin. Päästiin kämpille hyvin ja mä sain vihdoinkin päästää tuhovoimani valoilleen keittiössä, kun aloin valmistaa raccelettea. No ei vai, ei siinä niin paljon voi mikään mennä mönkään ja ihan hyvää oli :). Syötävää.

Maanantaina alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen lähdettiinkin St. Moritziin koska Churiin oli luvattu parempaa ilmaa tiistaiksi ja keskiviikoksi. Matkustettiin parin tunnin matka junalla kohti Italiaa, reitti kulki sitä UNESCO:n maailmanperintöreittiä pitkin, jota mentiin jo silloin muutama viikko sitten sinne kelkkailumestaan. Nytkin mentiin siis siitä ohi ja oli kyllä aika sulan näköistä jo. Harmi, olisi ollut kyllä kiva päästä kelkkaileen taas uudestaan. St. Moritz oli loskainen ja siellä tosiaan oppi oman paikkansa kukkaroineen. Koko pieni kylä pursusi Pradan, Rolexin, Louis Vuittonin ja Guessin liikkeitä eli kohdeturistiryhmä on tosiaan jotain hieman eri luokkaa. Ei näkynyt kuitenkaan ketään julkkuja :P Sesonki alkaa olla jo vähän ohi. Kaiken kaikkiaan viihdyttiin siellä kengät märkinä joku pari kolme tuntia ja sitten lähdettiinkin jo takaisin Churia kohden. Saatiin hienoja kuvia akvedukti-silloista, joiden päältä mentiin ja muutenkin maisemat oli jotain aivan huikeita! Illalla Churissa Alli tuli illalla kylään ja valmistettiin vihdoinkin sitä fondueta :). Oikein oli makoisaa ja täyttävää, jälkkärisalmiakit ja pääsiäismunat ja -pupu olivat myös herkullisia!




Tiistai ja keskiviikko pyhitettiin Churille. Tiistaina lähdettiin liikkeelle aamupäivällä ja kierreltiin Churin vanha kaupunki läpi. Minä kartta kädessä kuin parempikin opas, oppi taas itse tosi paljon. Käytiin muun muassa St Martinin kirkossa ja Churin katedraalissa, joissa en ollut itse vielä käynyt sisällä kertaakaan ja olivat kyllä ihan vaikuttavia. Varsinkin katedraali oli tosi hieno! Iltapäivällä oli suunnitelmissa ottaa gondoli-hissi ylös Brambrüschille, mutta suunnitelma kaatui siihen kun ohitettiin hissitoimisto matkalla kämpille ja huomattiin että hissi oli mennyt kevätlomille edellisenä päivänä! Mikä tuuri! Tämä ei meitä kuitenkaan lannistanut vaan päätettiin lähteä kävellen Känzeli-väliasemalle. Meillähän oli jo kova pohjakunto Innsbruckista tämmöisiin kipuamisiin ;). Tästä pienestä kiipeilystä muodostui sitten lopulta 5 tunnin vaellusreitti aina ylös Brambrüschille asti. Pientä numerotieto, Chur sijaitsee 595 metrin korkeudessa ja Brambrüsch 1 595 metrin korkeudessa eli noustiin omin jaloin kilometrin verran ylöspäin!! Oli kyllä rankkaa, varsinkin matka tuohon Känzelille on varsin jyrkkää ja jossain kohtaa lähinnä ryömin ylöspäin nähden kaiken viitenä Joonaksen painellessa edellä :). Mutta ylös päästiin ja oli kyllä HUIPPUfiilis! Aika jännä oli muuten huomata, että sekä kipuaminen ja alastuleminen veivät suhteessa saman verran aikaa vaikka kuvittelisi että alas tulisi nopeammin. Kovaa lihaskuntoa kuitenkin vaatii oli miten oli!

Keskiviikkona jatkui kaunis ilma, lähellä +20C ja lähdettiin aamupäivällä taas liikkeelle Rheinin varrelle ja päädyttiin taas kävelemään monta tuntia. Mutta mikäs siinä, aurinko paistoi ja oli lämmintä. Aurinko tuntui ottavan tosiaan kiinni, tai ainakin tuntuu että on päivettynyt kasvoista tosi paljon. Omituista, kun en yleensä näin vähästä saa mitään väriä.. Mutta ehkäpä se on viime kesästä, kun sai kunnolla rusketusta silloin kesällä niin nyt se tulee helpommin? Pienen hakemisen jälkeen löydettiin takaisin keskustaan, mentiin kahville ja sen jälkeen jäätelölle ja sitten takaisin kämpille. Illalla lähdettiin vanhan kaupungin American Sports Bariin katsomaan Mestareiden Liigan peliä Lyon vastaan Bordeaux, oikea joukkue (OL) voitti. Samaan aikaan tuli myös toinen saman sarjan peli ManU vastaan Münchenin joku joukkue ja sitä oli seuraamassa paljon porukkaa. Yksi britti oli ihan villinä aina kun ManU teki maaleja, mutta se ei sitten auttanu kun müncheniläiset voitti kuitenkin jostain kumman syystä vaikka niiden ei olis pitänyt tai siis se oli epätodennäköistä. Siis kaiken tämän kappaleen sisällön olen omaksunut ja muokannut Joonakselta ja en nyt siis oikein muista kaikkia yksityiskohtia.
Torstai-aamuna otettiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin junalla Zürichiin. Siellä taas jemmattiin kamat lokeroon ja otettiin juna Berniin, jonne matka kesti noin tunnin. Mulla ei ollut juuri odotuksia paikasta, alkuperäinen suunnitelmahan oli mennä Lucerneen, mutta koska oon menossa sinne myöhemmin tässä kuussa, päätettiin vaihtaa Berniin. Kaupunki oli tosi hieno, mä tykkäsin kovasti! Vanha kaupunki oli todella vaikuttava, keskiaikainen ja komea. Kellarimyymälöitä ja kellotorneja, torikauppiaita ja holvikäytäviä. Yhdellä aukealla oli huikeat vesilähteet. Neliön muotoisella alueella, ehkä noin 15mx15m laatoista suihkusi eri järjestyksessä vettä korkealle ilmaan. Ihmiset otti siitä kaiken irti ja juoksenteli sen alueen läpi silläkin riskillä että jostain raosta saattoi purkautua vesisuihku aivan yllättäen. Oli kyllä hauska paikka! Toinen erikoisuus Bernissä oli joenvarren penkereellä oleva karhuaitaus. Siellä oli kaksi karhua, herra-karhu omassa aitauksessaan ja mamma-karhu pienen pentunsa kanssa nokosilla toisessa. Herra-karhu oli vieläpä suomalainen! Syntynyt Korkeasaaressa :).



Zürichiin päästiin takaisin joskus puoli kuuden maissa ja saatiin siinä yksi viime hetken kuningasidea ja lähdettiin käymään Rheinfallsilla, Euroopan suurimilla vesiputouksilla. Idea ei ollut niin kovin vedenpitävä, sillä onnistuttiin hankkiutumaan hitaaseen paikallisjunaan ja päästiin Schaffhauseniin (läheiseen kaupunkiin) vasta likemmäs seitsemältä, siitä otettiin bussi joenvarteen ja juostiin ottamaan pari kuvaa himmenevässä valossa. Olivat kyllä ihan hienot, varsin massiiviset vaikka kuviteltiinkin ne kyllä vielä vähän isommiksi. Päivisin rannalta pääsee veneellä ihan putousten juurelle ja ilmeisesti jopa keskisaarelle ottamaan valokuvia. Pikaisen kuvaustuokion jälkeen lähdettiin painelemaan takaisin kohti juna-asemaa ja aikataulutus oli hyvin täpärä sillä saavuttiin asemalle viisi yli kahdeksan ja juna takaisin Zürichiin lähti yhdeksää yli. Eikä sillä että tuijottelisin niihin kellonaikoihin, mutta kun kerran on saanut kommenttia sveitsiläisten täsmällisyydestä niin tämä juna kyllä lähti vasta 12 yli! Eli eihän meillä olisi ollut edes mikään kiire!!

Zürichiin päästiin lähemmäs yhdeksältä ja hostelli löytyi nopeasti. Ja oli muuten ehkä magein hostelli ikinä. Paikka oli nääs stailannut jokaisen huoneen eri rockbändin/artistin mukaan. Meidän huone oli the Foreigner, ikinä kuullukaan mutta kuulemma ihan hyvä :). Oli kyllä persoonallinen paikka ja ihan keskellä vanhaa kaupunkia.

Perjantai-aamuna Jontun lento takas Suomeen lähti vähän ennen yhdeksää eli mentiin kentälle aika aikaisin. Oli kyllä kurja päästää se menemään, mutta pianhan tää aika tästä menee. Kohta on jo kesä, täällä ainakin ;) ja jou jou! Oli niin mukava viikko ja ehdittiin tosi moneen paikkaan ja nähtiin vaikka mitä! Ja mä puhuin ehkä eniten saksaa ikinä!! Kaikenlaisissa paikoissa, juna-asemilla ja kahviloissa.. Saksaa vain! Olin kyllä niin ylpeä itsestäni, kun mua ymmärrettiin ja mä ymmärsin, jos en nyt kokonaan, niin ainakin osittain mitä mulle sanottiin :) Eli voisi sanoa, että olen suorastaan keskustellut (hyvin yksinkertaisia) keskusteluja saksaksi!!
Tänään lauantaina olen vain laiskotellut kämpillä, täällä ei ole ketään muita :). Lataillut kuvia koneelle ja kaupassa kävin myös. Ostin mansikoita, maksoivat alle pari euroa rasia ja voi hellanlettas sentään! Olivat ehkä makeimpia mansikoita ikinä!! Niin hyviä, espanjalaisia mutta todella täydellisiä... ahh, kevät on todella alkanut! Muuten ilma on tosi kummallinen, oudon "sumuinen" tai ei sumua vaan sellaista utua, valkoista "pölyä" ilmassa niin että kaukaisia vuoria ei näy vaikka taivas on muuten kirkas. Varsin omituista.
Nyt illalla on suunnitelmissa lähteä elokuviin, siellä menee englanniksi elokuva Single man. Viime viikolla olisi mennyt I love you, Phillip Morris, mutta missattiin se. Tää on joku ihan outo, mutta kun on ainoa kun menee englanniksi niin sinne sitten vaan!
Kuulumisiin!